Eihän minun pitänyt ikinä tehdä ainakaan mitään painettua kirjaa. Sen ajatuksen torppasin jo Willanpään alkuaikoina. Printtimedia ei vaan kiehdo.

Nyt, kuusi vuotta myöhemmin voi taas kerran todeta, että koskaan ei pidä sanoa ei koskaan.

…ja niinhän siinä sitten kävi…

Ehkä se oli Willanpään esiintyminen perinteikkäässä kirjallisuustapahtumassa Pentinkulman Päivillä? Ehkä se oli Willanpään tarinoiden valinta vuoden kulttuuriteoksi Urjalassa? Ehkä se oli kirjoittajaopintojen kannustava ilmapiiri tai ihanat työkaverit ja Willanpää-fanit?

Todennäköisesti kaikkien noiden asioiden summana päätös ihan oikean kirjan tekemisestä syntyi.

Koska elämä on oppimista ja oppiminen on elämistä, haluan toteuttaa kirjan alusta loppuun omakustanteena.

Millä eväillä tässä sitten mennään?

[x] tarinat

[x] Willanpään hahmot

[x] rekvisiittaa kuvauksia varten

[x] pieni apuraha

[x] taittaja

[] kustannustoimittaja tai joku oikolukija

[] kirjan ulkoasun suunnittelu

[] painoteknisten asioiden suunnittelu

[] kunnolliset kuvituskuvat

[] painopaikka

[] markkinointi

[] jakelukanavat

[] [] [] kaikki loput asiat, joita en edes tiedä vielä

Luvassa on kutkuttavan jännittävä opintomatka satukirjan tekemiseen omakustanteena!

Willanpään ensimmäisen satukirjan tarina on alkanut.

Tarinan kuvittamista on jo harjoiteltu ihanassa Metsälinnan kartanossa Urjalassa. Karu tosiasia vain taitaa olla, että kännykkäräpsyt ei kelpaa painotuotteeseen. Oppi nro 1